Joulun odotusta

Joulun odotus täällä Prahassa on nyt päässyt alkamaan ihan toden teolla. Ensimmäiset joulumarkkinat (Namesti Miru) aukesivat jo 20.11.  ja juuri nuo kyseiset joulumarkkinat sattuvat olemaan vain 10 minuutin kävelymatkan päässä meiltä. Saimme vieraiksi serkkuni miehineen tuona samaisena avajaispäivänä, joten illan hämärtyessä suunnattiin sinne vierainemme. Siellä oli myynnissä vaikka mitä ihanaa, kuten joulukoristeita, saippuoita, hattuja, leluja ja ylipäätään kaikkea erilaisia käsitöitä. Ja tietysti myös paikalliset jouluherkut olivat hyvin edustettuina. Namesti Mirua on vaikea olla ohittamatta, kun liikuskelee täällä Vinohradyssa päin ja joka kerran siellä päin liikkuessamme täytyy Bellen päästä katsomaan Jeesusta joulumarkkinoille. Siellä on suuri joulukuusi, jonka eteen on laitettu kuva Jeesus-lapsesta makaamassa seimessä.

Ilma täällä on myös vähän viilentynyt, mutta lumesta ei ole tietoakaan eikä elohopea ole kyllä tainnut ainakaan kunnolla käydä vielä pakkasen puolella.Viime viikolla hankin vähän jouluvaloja tänne, niin saatiin vähän valoa pimeisiin aamuihin ja iltoihin. Myös tonttuaskartelut ovat kovassa käynnissä, sillä päätimme koristella eilen vähän lisää kotia ja laittaa jopa jo joulukuusen. Meidän kuusi on siis ihan muovinen, sellainen mun pituinen eli ei mikään suuren suuri, mutta aika kaunis omasta mielestäni. Ostin sen jo monta vuotta sitten Stockalta ja olen iloinnut tästä ostoksesta joka ainoa joulu sen jälkeen. Bellellä on myös vaatimattomat kolme joulukalenteria :D Iso-mummin lähettämä kuvakalenteri, ystäväni tuoma suklaakalenteri ja kosmetiikkakaupasta lahjuksena saatu "lokerokalenteri", jonne voi itse laittaa yllätyksiä. Se on oikeasti aika kiva. Tänä aamuna hän oli iki-onnellinen, kun tonttu oli yöllä jättänyt sinne yllätyksen.

Tänä vuonna päätettiin (minä päätin) aloittaa joulutunnelmoinnin jopa tavallista aikaisemmin, jos vain mahdollista.Viime vuonna kun en saanut laittaa kotona mitään joulujuttuja esille, sillä meidän asunnon myynti alkoi juuri sopivasti joulukuun alussa. Se oli kyllä aika ankeaa, juuri kun Bellekin olisi jo ymmärtänyt joulufiilistelyä. Oli muutenkin aika stressaavaa olla suht viimeisillään raskaana, yrittää myydä kotia ja valmistella S:n lähtöä Tsekkeihin niin ja jännittää, ehtiikö uusi vauva syntyä ennen papan lähtöä. Joulufiilis olisi kyllä ollut ihan kadoksissa ilman ihania sukulaisia ja ystäviä, jotka auttoivat ja tukivat meitä enemmän kuin olisin ikinä osannut edes toivoa. S:n vanhemmat ottivat Bellen mukaan heidän jouluvalmisteluihinsa ja vietimmekin siellä koko perhe todella paljon aikaa. Ja jos yhtään Bellen jouluinnostuksesta voi vetää johtopäätöksiä, on viime joulusta jäänyt hänelle paljon ihania muistoja, niin tohkeissaan hän on kaikesta jouluun liittyvästä.

Tämän vuoden joulunodotuksesta tekee erilaisen myös se, että vielä vuosi sitten mahassani möyrivä pikku-tonttu on alkanut kävellä. Ensiaskeleet otettiin jo vajaat pari viikkoa sitten, mutta tämän viikon Pikku-E on jo kävellyt sujuvasti ympäri asuntoa. Aika hauskaa! Tosin musta tuntuu, ettei tälle blogin kirjoitukselle meinaa enää löytyä kunnolla aikaa. Täällä on niin paljon liikettä ja tehtävää koko ajan. Tämänkin tekstin aloitin torstaina ja nyt toivon lopulta saavani julkaistua tämän tänään. Yritän kuotenkin löytää aikaa kirjoitteluun vielä, sillä tästä blogista on tullut jo aika tärkeä mulle. Vaikka en tätä nyt ihan oikeaksi blogiksi edes kutsuisi: ei kuvia, ei hienoa  ulkoasua eikä juurikaan vuorovaikutusta lukijoiden kanssa. Ehkä tämä on enemmänkin sellainen julkinen päiväkirja :)

Ensi viikolla hyvä ystäväni ja Pikku-E:n kummitäti tulee meille Itsenäisyyspäivän ja pikkujoulujen viettoon. Tätä vierailua odotan tietysti taas kovasti! Ja nyt on kyllä hyvä aika tulla, sillä ensi viikolla aukeavat loputkin joulumarkkinat, joten joulutunnelmalta ei oikein voi täällä välttyä. Olen taas miettinyt pääni puhki, minne me voitais mennä syömään perjantaina. Täällä on ihan liikaa houkuttelevia vaihtoehtoja! Mutta eiköhän me jotain kivaa taas keksitä ;).
Huomenna täytyis lähteä käymään Ikeassa hakemassa katkarapuja, mulle on tullut ihan pakkomielle skandinaavisiin, perinteisiin rapuleipiin! Samalla aion ostaa glögi-mehua niin paljon kuin mahdollista. Täällä ei nimittäin myydä alkoholitonta glögiä ollenkaan. Joka paikasta saa kyllä sitä glögin tyyppistä hot winea, mutta se on aika vahvaa tavaraa. Itse huitaisin yhden mukin sitä joulumarkkinoilla ja sen jälkeen en enää meinannut löytää oikeaa reittiä yhteen puistoon, jossa käydään vähintään kerran viikossa. Onneksi meidän vieraat ei tiennyt, miten lähellä se paikka olis oikeasti ollut ;). Eli ainakin välillä kannattaa varmaan nauttia ihan mehupohjaista joulujuomaa. Glögiähän voisi tehdä myös ihan itse, mutta nyt ei ole oikein huvittanut keitellä mitään mausteliemiä. Joten kiitos taas ruotsalaisten, suomalainenkin voi nykyään tuntea olonsa oikein kodikkaasti lähes missä maailmankolkassa tahansa :D
Näihin sanoihin onkin hyvä lopettaa. Ihanaa joulunodotusta kaikille! Ei ressata joulusta, vaan nautitaan kauniista koristeista, hyvistä tuoksuista ja mauista.